Yleensä käyn pohjanmaan reissullani myös kyläkaupassa Tuurissa, niin tälläkin kertaa. Matkaseuralaisena minulla oli eräs hyvä ystävä, jonka kanssa olikin sitten sellainen hurlumhei -meininki, että heikompaa olis voinut hirvittää... Meillä oli sisäpiirin tietoa siitä, että kuvausryhmä kuvaa tuona päivänä uusia jaksoja siihen upeaan TUURI -sarjaan. Niin me sovittiin, että pistetään parempaa päälle ja pikkusen enemmän ripsaria, jos vaikka sattuis kuvausryhmä paikalle. Edellisenä päivänä tämä ystävättäreni oli horroskooppeja lukiessaan törmännyt myös toiseen erittäin mainittavaan seikkaan koskien kauppareissuamme, samana kyseisenä päivänä on Vesan (kauppis) synttärit! Tämä oli sellainen tieto, että pisti jo hieman jännittämään.
Eikä turhaan! Minä kiertelin siellä rautaosastolla etsimässä miehelle jotain tiettyä sahaa, kun kaveri tuli posket punahtuneina viittoen kuin liikennepoliisi. Tuolla osastolla on nyt se kauppias (+sen manageri, vai mikä se Ghanan prinssi nyt yleensä on?) ja kuvausryhmä ja ilmaiset munkkikahvit ja valtavasti väkeä. No, sinne me sitten mentiin oikeen ryminällä ja hilluttiin munkkeinemme siinä ihan kuvausryhmän liepeillä. Jotenkin siinä nyt kävi niin, ettei meitä haastateltu vaikka oltiin ihan varmaan tyylikkäimmästä päästä siinä porukassa! Mutta omenahillomunkki ja ilmainen kaffe lämmitti kuitenkin mieltä, vaikka se 15 minuuttia täytyy nyt ansaita jotenkin muuten.
Ai että, musta olis aivan mahtava kuva kun syön sitä munkkia sokerit korvissa asti, ilme kun ekaluokkalaisella ja se kuvausryhmä mun takana haastattelee jotain urpoa. Siis se kuva olis dynamiittia! Harmi vaan, että se otos on vielä ystävän kamerassa. Lupaan laittaa sen tänne joskus, saattehan ainakin nauraa!
Tämä oli tällä kertaa ihaninta, mitä ostin (siitä tulee pöytäliina):
KIPPIS!
Sain juuri nimpparilahjaksi Kippis keittiöpyyhkeen. Mielestäni kuosi on tosi mukava.
VastaaPoistaAi niin ja toi juttu teidän kauppareissusta oli viihdyttävä, sai nauraa.