Tein pari nappilöytöä, ts pari huonekalua uuteen huusholliin, niistä myöhemmin.
Löysin sieniä, sain kotiinviemiseksi ihan mahdottoman määrän vihanneksia ja marjoja.
Tein ihan kivoja kirpparilöytöjä, lähinnä pikkumurulle (niistä myöhemmin..)
Söin maailman parasta porkkanakakkua (kiitos Minna!).
Vietin huippukivan päivän Kauhajoella (kiitos Katja!)
Näin elämäni ensimmäisen kerran käärmeen, se oli tosin kuollut (jäänyt auton alle). Mutta upea oli sahakuvio! Vaikka käärme ei kuulu suosikkeihin, en voi olla ihmettelemättä tuon kuvion kauneutta.
Jessus minkä kokoinen! Huijuijui.
VastaaPoistaMä näin kesällä elävän pienen ja yllätyin, kuinka pirunmoista kyytiä se meni eteenpäin.
Oliko Pohjanmaalla kuivaa?
Siis toi ei ollu kovinkaan iso, näyttää vaan tuossa kuvassa, appiukko epäili, notta olis 2-3 vuotias. Pelottava ilmestys silti,... tulis pissi housuun, jos elävänä näkisin! Olihan siella kankahalla aikas kuivaa...
VastaaPoistaIhanat metsäkuvat! Ja ihan ihanan näköinen kangasmetikkö muutenkin. Ei mikään pusikko ;)
VastaaPoistaMoon viimeksi nähnyt käärmeen varmaan joskus 10-vuotiaana. Siis Suomessa... ja muuten kuin jossain terraariossa ;) Ois se aikamoinen ylläri lenkkarin alla metsässä... Ovat kai tosiaan aika vikkeliä karkaamaan, eivätkä ihan tahalleen jää jalan alle hengailemaan... :)
Kauniita kuvia. Aakeeta laakeeta.
VastaaPoistaVähän surullinen tuo käärme-kuva. Kaunis, kun mikä! Erikoista, että se on liiskautunu just pään koholta, mutta ei muuten.
t.Paula
Kiitos Voikukkapelto ja Paula! Itsekin yllätyin, kuinka kauniita kuvia tuli. Käytän ihan tavallista pikku Ixusta. Luonto on niin kaunista, jotenkin etenkin näin syksyn tullen... Sneikki oli myös vaurioitunut peräpäästä, kuvakulma on armelias.
VastaaPoistayyh. En ole pitkään aikaan törmännyt tuommoseen luikertelijaan. Onneksi. Hieno kuviointi hällä kuitenkin...
VastaaPoista