Postiluukusta tipahti Joululehti (tilaajalahja jostain lehtitilauksesta), jonka kannessa söpö valkoinen pikkupuudeli on taljalla niin nättinä että.
Tällä viikolla on tullut myös Avotakka, Glorian Koti ja Koti ja Keittiö (joista kaksi ensimmäistä olen jo lopettanut ensimmäisestä mahdollisesta päivästä), ettekä ikinä usko, mikä niissä on jo teemana? Blogien postaukset alkavat täyttymään kaikesta mahdollisesta (ja mahdollisimman ihanasta!) joulutunnelmasta.
Uskokaa pois, mulla on kyllä jouluvaloja, viime jouluna ostin niitä ison laatikollisen kun Stockalta sai aatonaattona puoleen hintaan. Mulla on jos jonkinmoista palleroa, figuria, käpyä, lasipurkkia, loistavaa tähteä, kynttilää ja Nisseä. En vaan tiedä, missä ne nyt on. Pahvilaatikossa ihan varmasti, mutta se onko ne isäni vintillä, anoppilan vintillä vai omassa kanahäkissä, sitä en osaa sanoa.
Se, mitä multa puuttuu on motivaatio ja ennen kaikkea fiilis. Elä nyt sellaista vaihetta, että tuo vuokra-asuminen ahdistaa, tavarat on aina siellä missä niiden ei pitäisi, mitään ei löydy ja kuitenkin joka paikka on täynnä kun turusen pyssy. Mantelina puurossa tuntuu siltä, ettei se talo valmistu koskaan (vaikka mies on koko viikon painanut siellä isänsä kanssa niska limassa...) Katsoin eilen ikkunasta pihalle ja joku vandaali näkyi kusevan naapurikerrostalon seinään kaljapullo kädessä. Meininki näytti olevan nousujohtoinen. Ei meillä maalla tule pissimään pihaan kuin korkeintaan ketut ja Bosse.
Minä siis vietän tämän joulun ilman ainotakaan tingelitangelia. Luultavasti kateudesta kihisten seurailen blogistaniassa toinen toistaan ihanampaa joulufiiliksen nostattelua. Yritän selättää tämän lopunajan fiiliksen ja illalla käteni ristiessäni toivon valkoista maata ja maailman rauhaa.
Ps. Jos joku tykkää, voin ihan omakustanteisesti lahjoittaa tuon joululehden!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun jätät viestiä!