Mikä siinäkin on, että rakastaa vanhoja (siis myös tosi vanhoja) valokuvia?
On se sitten tutuista tai täysin vieraista.
Itse ostin hetki sitten 5 eurolla kasan vanhoja, ihan tuntemattomien ihmisten valokuvia. Pahaa tekee, että ne annetaan pois miltei ilmaiseksi..
Mitein, mikä tilanne missäkin kuvassa on ollut. Mistä nämä ihmiset ovat kuvaan eksyneet... Ovatko menneet varta vasten valokuvaamoon ottamaan itsestään kuvan vai onko se ollut hetken tilanne, kun joku on sattunut paikalle kameran kanssa (silloin kuvaushetki oli erityinen tapahtuma). Ovatko ollet juuri rakastuneita? Kenties tuoreita vanhempia? Tutkinnon saaneita? Vai heinäpellolla kesällä, työn jälkeen, saunaa odottaen, kärpäset lentäen hikisen pinnan äärellä? Missä he ovat nyt? Mikä on se tuonpuoleinen, minne heidän matkansa on käynyt? Näkevätkö he meidät vai olevatko syntyneet pienen ihmisen muodossa uudelleen...
Missä minä olen sitten joskus?
Tämä kuva on omista (sukulaisten) kätköistä. (Sama kuva, jonka aiemminkin postasin, mutta musta tää on vaan niin kiva potretti! Kaikki ovat niin kauniita, komeita ja sulosia, silloin joskus) Äitini istuu tuon kauniin naisen sylissä. Rouva on Hilkka, edesmennyt mummoni. Kuvassa on myös vaarini, hänkin myös siirtynyt ajasta ikuisuuteen. Enoni on vaarin vieressä, muistuttaa minua pojanpojastaan, jonka näin viimeksi tänään. Rusettipäinen tätini on hänkin jo taivaassa. Kodissa, missä tämä kuva on otettu, olen myös vieraillut tänään. Se on entrattu erittäin kauniiksi ja tuunattu uuteen uskoon. Rakastan sitä jatkumoa, mikä näiden kahden perheen välillä on tullut!
On se sitten tutuista tai täysin vieraista.
Itse ostin hetki sitten 5 eurolla kasan vanhoja, ihan tuntemattomien ihmisten valokuvia. Pahaa tekee, että ne annetaan pois miltei ilmaiseksi..
Mitein, mikä tilanne missäkin kuvassa on ollut. Mistä nämä ihmiset ovat kuvaan eksyneet... Ovatko menneet varta vasten valokuvaamoon ottamaan itsestään kuvan vai onko se ollut hetken tilanne, kun joku on sattunut paikalle kameran kanssa (silloin kuvaushetki oli erityinen tapahtuma). Ovatko ollet juuri rakastuneita? Kenties tuoreita vanhempia? Tutkinnon saaneita? Vai heinäpellolla kesällä, työn jälkeen, saunaa odottaen, kärpäset lentäen hikisen pinnan äärellä? Missä he ovat nyt? Mikä on se tuonpuoleinen, minne heidän matkansa on käynyt? Näkevätkö he meidät vai olevatko syntyneet pienen ihmisen muodossa uudelleen...
Missä minä olen sitten joskus?
Tämä kuva on omista (sukulaisten) kätköistä. (Sama kuva, jonka aiemminkin postasin, mutta musta tää on vaan niin kiva potretti! Kaikki ovat niin kauniita, komeita ja sulosia, silloin joskus) Äitini istuu tuon kauniin naisen sylissä. Rouva on Hilkka, edesmennyt mummoni. Kuvassa on myös vaarini, hänkin myös siirtynyt ajasta ikuisuuteen. Enoni on vaarin vieressä, muistuttaa minua pojanpojastaan, jonka näin viimeksi tänään. Rusettipäinen tätini on hänkin jo taivaassa. Kodissa, missä tämä kuva on otettu, olen myös vieraillut tänään. Se on entrattu erittäin kauniiksi ja tuunattu uuteen uskoon. Rakastan sitä jatkumoa, mikä näiden kahden perheen välillä on tullut!
mä vanhojen kuvien rakastajana kans jotenkin saan kylmiä väreitä jos joku myy kuvia.... yks työkaveri veti kanssa silppurista kaikki omat kuvansa lapsuus kuvia myöten avioeron aikaan. teki pahaa.
VastaaPoistamutta meitä on moneksi.
mukavata viikonloppua!
Siis niin ihana tämä kuva...Hyvin muistan etellistä postauksesta, aarteita :)
VastaaPoistaTäällä myös yksi vanhoja kuvia ihasteleva tunnustautuu ;)
VastaaPoistaHyväntuulinen nostalginen kuva! Ihana kun koko perhe parhaimmissaan, hiukset nätisti ja iloisia. Ootteko muuten ottaneet itsestänne samanlaista potrettia? Tänään just mummon kanssa juteltiin, että me ei olla pitkääään aikaan otettu kuvaa, jossa oltais koko perhe yhdessä, vaikka paljon tulee muuten kuvailtua.
VastaaPoista