Leppäkerttu

Heips!
Tässä kaiken kamalan hässäkän keskellä (ja bloggerin ongelmien vuoksi) on jäänyt tää  vähän hunningolle viikoksi.
Eikä mulla nytkään mitään tärkeää sanottavaa ole. Kirppislöytöjä olis tosi paljon, kuvat on otettu, mutta jätetään se seuraavaan postaukseen. Kaiken lisäksi sain itse raahattua lumput ja kuteet kurppatorille myyntiin. Luultavasti nauran ens torstaina matkalla pankkiin (kun olen hakenut tilini). Tai sitten en.
Mutta kaikki varmaan tietää sen tunteen, kun katsoo jotain vaatekappaletta vaatekaapissa ja miettii: "tää on kyllä tosi hyvä, vaikka en oo sitä käyttänytkään moneen vuoteen, mutta nyt kyllä otan sen käyttöön". Ja sitten se jää, ja jää.... ja jää... ja jää..... Noh, mä pistin kaikki sellaiset kiertoon, eurolla ja kahdella. Toivon niiden rytkyjen löytävän paremmat kodit ja itse saavani edes pöytävuokran kuitattua. Ja tietysti olis kauheen kiva, jos siitä jäis jokunen ropo ylimääräistäkin.

Mutta hieman raxa-asiaa. Äitienpäivänaattona eräät rakkaat sukulaiset tulivat käymään ja istuttivat ex tempore tontin rajalle kolme maalta kaivettua kuusentainta. Ja ne nimettiin meidän kolmen nimillä ja se pienin on tietysti MiniPirkon nimellä. Tänään tontilla käydessäni kastelin taas taimet ja huomioni kiinnittyi pienimpään kuuseen. Siitä oli tullut leppäkerttujen sijoituspaikka. Miksi ne tossa on porukalla?