tiistai 7. kesäkuuta 2011

lumppua ja pirunmoista hässäkkää

Tässä on nyt olevinaan niin kama hässäkkä, ettei ehdi tänne kirjoittamaan, vaikka kerrottavaa olis vaikka kuinka ja paljon -just siitä hässäkästä johtuen!
No käsityöt ja kutimet ovat jääneet kyllä taka-alalle, alkaa tossa raksaprojektissa olemaan sen verran kaikenlaista. Mies on kesälomalla ja painaa pitkää päivää siellä työmaalla, minä yritän hoitaa sitten kaiken muun. Mun arkea helpottaa kovasti, kun "Pirkanmaan kauhu" eli Boris jäi nyt onneksi anoppilaan maaseudun rauhaan, juoskoon ja uikoon sielunsa kyllyydestä... Ens viikko sen onkin sitten oltava taas ghetossa täällä kaupungissa -ei ole koiran elämää sellainen. Eikä kyllä meikäläistenkään, näillä helteillä.



Viime viikonloppu meni myös mulla ja pikkumimosalla siellä anoppilassa. Kälyn kanssa raahattiin 8 pölystä jätesäkkiä vajan ylisiltä valoon, olivat ne siellä ehtineetkin jo lojua, varmaan parikymmentä vuotta. Siellä oli hieman lumppua, joukossa aarteita ja totaalisia retroja. Mm. kaksi avaamatonta pakettia naisten terveyssiteitä, ne oli noin 2,5 senttiä paksuja ne siteet :) ei tietoakaan nykyisistä ohuenohuista, extraimukykyisistä aalveissesita ja muista. Paketin kylkeen oli jäänyt vielä hintalappukin, 6,5 markkaa oli sidepaketti aikoinaan maksanut. Ei kumminkaan otettu niitä enää käyttöön, näytti jotenkin niin tönköiltä ;D
Osa vaatteista raakattiin heti lumppukasaan, osasta otin paitapuseroiden napit talteen ja muu paita lumppuun, jotkut paidat otin pesuun niissä olevien kankaiden vuoksi, osa oli ihan ehtaa käyttövaatetta, eritoten pikkuihmiselle. Kulkee neiti kesäheinä nyt isänsä 30 vuotta vanhoissa releissä, ainakin maalla. Pari vanhaa pellavaista käsinkudottua lakanaa otin talteen, ne saavat uuden elämän laudeliinoina.



Ehdin tekemään pikakierroksen myös kirpparilla. Siellä en jäänyt jahkailemaan tämän tarjoiluvadin kohdalla (muistatte varmaan, mitä mulle tapahtui yhden maljakon kohdalla...) Tämä on alunperin kakkoslaatua ja sen huomaa sellaisena pienenä painaumana tuossa vadissa, mutta jos ei tiedä, ei osaa katsoakaan. Muuten oli hyvässä kunnossa, ei mitään lohkeamia tms. Maksoi 24 euroa, mutta oli ehdottomasti sen arvoinen.



Ehdin myös lempipuuhaani, eli kivien keräilyyn. Tällä kertaa siitä oli hyötyö myös muillekin, ainakin appiukolle. Keräsin kiviä nimittäin sen perunapellosta :) Voisin kesämmällä tehdä sellaisen pienen kivipostauksen. Niitä on jo ihan hyvin mulla jemmassa. Ne on siis ajatuksena sitten siirtää sinne meidän tontille, maisemointia ja muuta. Mulla on siitten aina pala anoppilaa omalla pihalla :D

2 kommenttia:

  1. Melkoisia aarresäkkejä ootte päässy koluamaan :) Meillä kans poika kulkee nyt isänsä, melkein 30 vuotta, vanhoissa maripaidoissa. Ne on niin ihanoja <3

    Pikkutyttönä tämä pakotettiin keräilemään perunamailta niitä kiviä. Ei ollu lempparihommaa silloin, eikä kyllä oo vieläkään :D

    Aurinkoista viikkoa!

    VastaaPoista
  2. no maripaidat on pikkusilla ihania! varsinkin, jos on noin jo toisessa polvessa :) oon kuullu muiltakin, että perunapellosta on tarvinnu kiviä pitkin hampain nakkailla pois, mä olisin ollu oikee tehokone siinä!

    VastaaPoista

Kiva kun jätät viestiä!