maanantai 4. huhtikuuta 2011

V*tuttaa niin ettei veri kierrä.

AINA kun näkee kirppiksellä sellaisen jutun, minkä haluasi (mutta jostain ihmeellisestä syystä käy sitten niin, ettei sitä juttua ostakaan) NIIN SE PITÄÄ OSTAA. Siis jos on jotenkin tuo hinta järjissään.
Mulle nyt kävi niin amatöörimäisesti, että pyörittelin sellaista Arabian vaasia käsissäni, mutta jotenkin jostain syystä ajattelin, että en sitä osta.
Mä vietin loppupäivän ihan hyvissä meiningeissä, menin saunaan, menin nukkumaan ja tuli yö.

Yöllä mä sitten heräsin siihen todellisuuteen, että en ollut vaasia ostanut ja sen kovasti haluan.

Sunnuntauina aamulla selvittelin, että kyseinen kirppis ei ole sunnuntaina auki, joten mun on maanantaina mentävä. Noh, sunnuntaina pyysin mun ihanaa kälyä menemään  sinne töidensä jälkeen maanantaina maljakkoa hakemaan. Piirsin oikein kartankin, että osaa täti mennä heti oikeaan pöytään. Olin jotenkin ihan varma, että se maljakko siellä vielä on.

Arvaatte varmaan, että ei ollu maljakkoa. Se olis ollut kelta-musta-valkoinen. Se olis ollut korkea kartio. Se olis ollut "käsin maalattu". Se olis maksanu 25 euroa. Se olis voinu olla mun.



3 kommenttia:

  1. Otan osaa. Tiedän NIIN tunteen. Nimimerkillä glögilasit edelleen hakusessa kun en ottanut niitä täydellisiä.

    VastaaPoista
  2. No voi vee :S
    ensi kerralla ei jahkailla vaan toimitaan eiks jee? Käännän nyt veistä haavassa sanoessani tän, mutta kuulostaa enemmän kuin täydelliseltä yhdistelmä mustavalkokeltainen,, mut toivottavasti moinen tulee vielä sinua vastaan!

    VastaaPoista
  3. kyllä näin on! hauskinta tässä on se, että just sen värin vuoksi se jäikin hyllylle. sitte yöllä tajusin, että se väri on just se POINTTI. ding dong! se tulee kuule mua vastaan jossain :) oon ihan varma, että tällä tarinalla on jokin syvällisempi tarkoitus!

    VastaaPoista

Kiva kun jätät viestiä!