Siellä oli nimittäin pullakahvitarjoilu. Luulin ekaks, että se on vain ikäihmisille, mutta meillekin tarjoiltiin. No, pelkästään siitä tulleesta hyvästä fiiliksestä oli ihan pakko shoppailla pikkusen. Siinäkin mielessä tarjoilu oli onnistunut homma, että lapsi istui koko kierroksen kiltisti rattaissa pullaa syöden, eikä kertaakaan sanonut mulle, että "äiti, mennään jo!"
Kaunis vanha "vihko", Pikku-Marjan Eläinkirja, vuodelta 1959. Tosi hyvässä kunnossa ja siinä on leima "Tampereen vanha koulu". Siinä on yksi aakkonen yhdellä sivulla ja ko. kirjaimella alkava runo ja siihen sopiva kuva. Ihana! Ihana oli myös hinta, 50 snt.
Sitten 6 vanhaa (kirjailtua) tyynyliinaa, korista "osta 6 tyynyliinaa 2 eurolla". Korissa oli kaikenmoisia tyynyliinoja, mutta nämä oli kaikki aikas helmiä...
Ihana matto! Tosi hyvät löydöt taas kerran. :)
VastaaPoistaMeillä oli pienenä toi kirja! Saattaa olla vieläkin mummolassa tai sitten se koki kovia...
VastaaPoistaHyvin taas olet kaikkea kivaa löytänyt. Itse en löytänyt tänään mitään. Ja se on tylsää.
Edellisen postauksen ystävyydestä: täällä ilmassa vähän samaa. Meillä on opiskeluporukka, jonka kanssa kokoonnutaan kerran kesässä yhdeksi vlopuksi (vain naiset). Ollaan viimein opittu sanomaan vlopusta lähtiessä; että ei soitella - nähdään ens vuonna! Silti homma toimii ja tapaamisissa on hauskaa.
Vitsi kuin hieno matto. Mäkin tahdon senioripäiville!
VastaaPoistaminna: kiitos :) matto on makee, jopa mies sanoi raxalta tullessaan, että "tää matto on tässä tosi hyvä". jäin monttu auki tuijottaan :D
VastaaPoistapeppi: näiden kohtalo on usein ollut se kovempi, tämä yksilö säilynyt varmaan jokun mummon vintillä lapsien saavuttamattomissa ;D ihana perinne, uskon että on kivat miitingit!
eve: uskon, että haluut! sun tarttee tulla joskus Lietsuun exculle ;D
Ihan epistä kun olet taas tehnyt noin hyviä löytöjä :)
VastaaPoistaJa miksei meillä ole senioripäiviä - minä menisin (melkein) ikänikin puolesta :DDDD Ja haisuli..armas siippahan sanoo mua haisuliksi :D meissä on kuulemma ulkonäöllisesti jotain samaa. Ja ikuinen fanihan minä olenkin.
Ystävyydestä. Näillä kymmenillä sitä huomaa, että ystäviksi on jäänyt vain ne muutama tärkein. Rehellisesti sanottuna mulla on tasan 2 suvun/perheen ulkopuolista ystävää. Sellaista, jotka oikeasti merkkaavat mulle paljon. Kaverit ovat sitten erikseen. Ehkä muuttuvat elämäntilanteet vaikuttavat siihen, että sisarusteni kumppanit ja siipan veljen vaimosta on tullut ne tärkeimmät ystävät. Olen huono soittamaan. Onneksi kaikki asutaan täällä, menen ennemmin käymään. Ja harva se ilta joku yllämainittuun ryhmään kuuluva ilmaantuu oven taakse :D
Mukavaa alkanutta viikkoa, tosin täällä sataa taas..mur.