Matka kohti uutta

Tänään alkoi vuonna 1936 ostettujen sänkyjen matka kohti uutta. 

Sängyt on ostettu isäni isovanhempien ensimmäiseen yhteiseen kotiin Vesilahdelle. He olivat molemmat töissä Laukon kartanossa , ja siellä kartanon mailla oli myös ensimmäinen yhteinen koti. Sängyt kuuluvat samaan sarjaan kuin taannoin tuunaamani hattuhylly. Samaan sarjaan kuuluu myös ruokapöytä ja neljä tuolia ja iso lipasto (peilillä, miksi niitä sanotaan, peilipiironki?), ne ovat vielä isälläni jokapäiväisessä käytössä.

Olen jo pikkulikkana ilmoittanut, että minä haluan nämä sängyt ja ne ovat siitä lähtien odottaneet oikeaa sijoituspaikkaa. Ja sellainen on juurikin nyt rakenteilla.

Sängyt eivät ole olleet käytössä pariin vuosikymmeneen, sitäkin ennen joitain vuosia vain satunnaisessa käytössä... Onneksi ne on kuitenkin säilytetty kaikki nämä vuodet (kylmässä varastossa tosin).  Nyt sängyt sanoivat Vesilahden kulttuurimaisemille adjö ja siirtyvät toiseen pirkanmaalaiseen pitäjään, tosin entisöinnin kautta. Koska sängyt ovat olleet kylmässä varastossa vuosikaudet, ne täytyy varmuuden vuoksi ensin kuivattaa ja ovatkin nyt ainakin 2-3 kk kuivassa lämpimässä tilassa, ennen kun niille voi tehdä mitään.

Että Lempille ja Yrjölle vaan tiedoksi sinne jonnekin pilven reunalle; sängyistä pidetään edelleen huolta ja tulevaisuudessa niissä nukkuu teidän lapsenlapsen lapsenlapsi.

(näitä on siis kaksi kappaletta, en saanut samaan kuvaan kun kantajat olivat liian ripeitä viemään ne autoon)

EDIT. Pakko vielä lisätä, kun en tainnut mainita, että en suinkaan uskalla itse näitä entrata vaan menevät ihan puusepänpajaan entisöintiin. Vien ne sinne ensi viikolla, niin voin kertoa mitä mieltä ovat! Haluan, että väri on tuo sama ruskea.