perjantai 17. helmikuuta 2012

Aitoa plastiikkia

Vieläkin riittää postattavaa keittiönsiivousurakan ansiosta... Purkkeja ja pahvirasioita on jo nähty, mutta vielä olisi yksi kuva jäljellä (kuva alla). Siitä en mene sanomaan, että liittykö tämä nyt mitenkään mihinkään ja taitaa olla ihan järkeä vailla koko postaus, mutta antaa mennä. Tämän "käsityö"blogin aiheet ovat jo ajat sitten lähteneet ihan omiin svääreihinsä, joten antaa mennä... Ei mikään ihme, että "HöpöHöpö" kategoria on kaikkein käytetyin näissä mun teksteissä.

Mutta siis kuvaan, se on tässä alla:



"Jokaisessa keittiössäni olleita tavaroita ja joita käytän edelleen päivittäin"

Olen muuttanut omilleni vuonna 1999. Silloin vuosituhannen taitteessa kuumia sisustusvärejä oli keltainen ja sininen, muistatteko? Mulla oli tummansiniset ja keltaiset paperiset vekkiverhot, ai että! Ensimmäiseen vuokraboxiini ostin myös yllä olevat keltaiset Orthexin muovikulhot. Kulhoja oli alunperin kolme kappaletta, yksi on jäänyt matkan varrelle... (viimeinen muistikuva siitä on vuodelta 2003, säilytin siinä lasimosaiikinpaloja). Täytyy kyllä sanoa, että aito ja laadukas plastiikki (enoni lanseeraama termi) on kyllä kulutusta kestävää ja todella säilyttää pintansa. Nämä kulhot ovat kuin vuosi sitten ostetut. 

Toinen tavara, joka on kulkenut keittiöissäni (joita on muuten ollut pikaisesti laskettuna 9 kappaletta) on tämä vihreä suolasirotin. Sain sen hyvältä ystävältäni lahjaksi muuttaessani ensiasuntooni. Lahjaan kuului myöskin banaanin muotoinen, posliininen jääkaappimagneetti, mutta se on hajonnut. Tosin , bansku oli sekin pitkäikäistä sorttia, hajosi vasta pari vuotta sitten. Siinä olleen magneetin olen varmaan tarkkana likkana ottanut talteenkin jatkojalostusta ajatellen... Terkkuja vaan E.K.S!

Näiden lisäksi minulla on vielä kaksi Tampellan keittiöpyyhettä, jotka olen saanut äidiltäni ekaan asuntoon. Ne on tosin nyt pakattuna, joten en saanut todistusaineistoa. 

Mitä sinun keittiössäsi on sellaista, joka on ollut käytössä kauan?

9 kommenttia:

  1. Jos nyt tunnustuslinjalle mennään, niin keittiössäni kaikki on jo kauan elänyttä, kaikki. Sen siitä sitten saa kun on vanha itsekin;)

    VastaaPoista
  2. .. mein äiti käyttää myös sanaa plastiikki - plastiikkipussi - hmm.
    Meijän mies syö muuten aina ruokansa muovilautaselta. Onneks vieraiden aikan tyytyy kattaukseen, mut muuten saattaa jopa vaihtaa lautasen omaan "rakkaaseen" muovilautaseen vuodelta xx. arvaa tekiskö mieli heittää se mäkeen (lautanen siis), mutten taida uskaltaa. Viikonloppuja :)

    VastaaPoista
  3. Meillä myös kaikki kipot ja kapot on vanhaa, se on sellainen alue mihin en viitsi oikein rahaa laittaa, sit kun hajoo käsiin voin jonkun uuden hommata, en aina sitkään. Nyt ollaan lastaa vailla oltu jo kauan.

    VastaaPoista
  4. -tarjah- :D no mutta olet varmasti aikoinaan hommannut laadukasta kun kestää niin kauan :)

    Peppi: et arvaa kuinka nauroin! ei voi syödä aina muovilautaselta, mimmonen edes on aikuisten muovilautanen?? jotenkin joo särähtää korvaan toi plastiikkia, plastiikkia :)

    alma/Anette: joo, onhan näissä asioissa niin, että pärjää vanhoillakin. Ellei satu olemaan sukua hamsterille (=minä), joka ostaa aina kirpuilta uutta täytettä kaappiin, sitten täytyy sysätä toisesta päästä ulos (huono olen kyllä siinäkin...). Voi hitsi, mulla on ainakin 8 lastaa kotona, ilomielin antaisin sulle sellaisen puisen :)

    VastaaPoista
  5. Mikroaaltouuni! Se on ollut käytössä KAUAN. Miltähän vuosikymmeneltä lie? Ehkä siltä, kun mikroaaltouuni keksittiin ;) ..toimii, aina vaan.

    Pari kovamuovista kulhoakin mulla on. Merkkiä en muista. Niistä en luovu! :D

    t.Paula

    VastaaPoista
  6. Paula: isällänikin oli mikro, joka oli yli 20 vuotta vanha..kävi varmaan ydinvoimalla :) Kovamuoviset ei mee kyllä mikskään!

    VastaaPoista
  7. Mulla on kaksi ehtaa tummansinistä Kilta-ruokalautasta, jotka äitee pakkas matkaan silloin joskus kauan sitten. Ja yksi keltainen pikkuMyy-kahvimuki, jonka sain joululahjaksi 90-luvun alussa. Ainakin nuo. Tosin tunnustan olevani myös hamsterien sukua eli paljon vanhaa löytyy. Mikro on myös vanha-1997 mallia. Ostettu kun palasin takaisin kotipaikkakunnalle Karvanaaman 'pyynnöstä' ja hankittiin eka ihan oikea yhteinen kämppä,yhteisellä vuokrasopimuksella :DDD ja se on keltainen! Onneksi ei päivitetty, onhan tuo nyt niin trendikkään värinen.

    VastaaPoista
  8. RuusuLiisa: keltainen mikro :) :) oih, sun Myy -muki on jo antique!

    Mari: meillä oli kans siniseksi maalattu hylly ja keltainen sohva :) ja se sohva oli HIENO!

    VastaaPoista
  9. Minä oon perinyt (tai ehkä ihan omakätisesti ottanut) matkaani Othexin ja jonkun toisen valmistajan leivontakulhot. Eipä ne mene miksikään, vaikka ikää riittää vuosikymmeniä! :) Tästä tuli mieleen, että miehen mökiltä löysin kerran yhden haljenneen Orthexin, joka oli teipattu kasaan. Kaikessa hiljaisuudessa pistin tämän perintökulhon tosin menemään.. Kaikkia mummon säästövinkkejä en ihan allekirjoita! ;D

    VastaaPoista

Kiva kun jätät viestiä!