tiistai 3. heinäkuuta 2012

Paskaa

Kukapa sitä haluaisi blogissaa keskeneräsitä kotia / rumaa käsityötä / sottaista kämppää / epäonnistunutta kakkua / huutavia ja kiukuttelevia kakaroita esitellä. En mäkään halua!
Mutta miksi just nyt ärsyttää kaikki kauniit ja täydelliset blogit ???

Itsekin olen miettinyt tuota sisustushommaa tässä mun pienessä blogissa. Mitetin, että ihmiset luulee, että lesoilen kun esittelen täällä (ainakin mun mielestä!) kaunista kotia. Kuka sitä omasta kodistaan ei olisi ylpeä tai ei haluaisi nättejä juttuja huushollin täyteen. Silti koen jotenkin vaivaannuttavaksi pistää kuvia täältä. No ehkä ne jatkossa on vain taustoja mun upeille käsitöille. Joita en muuten valmistu varmaan enää ikinä. Kun ei ole aikaa.

Ei ole mihinkään aikaa, kaikki on ihan helvetin kesken.
En ymmärrä ihmisiä, jotka rakentaa talon toisensa perään.
Tänään on vaan huono päivä. Sapettaa ja sylettää ja itkettää.

Harmittaa tuon lapsenkin puolesta, kun ei ole kivoja kesäjuttuja eikä rannalla lekoilua: "kun äidin nyt pitää purkaa näitä laatikoita / pestä kaappeja / laittaa näitä pesuaineita järjestykseen". Ei helvetti soikoon.

Niinpä annoin periksi ja otin kirjan käteen. Sellaisen kirjan, jonka olen aloittanut jo puoltoista vuotta sitten eikä se oikein ikinä lähtenyt käyntiin. Nyt lähti, enkä malta lopettaa. Lapsikin nukkui onneksi kolmen tunnin päikyt.


Boriskin on ahdistunut ja tuijottaa mua noin. Ei se tykkää kurkusta, jonka lapsi sille antoi, vaikka syö yleensä vaikka pieniä kiviä. Lomakin kohta loppuu, mitenhän tässä sitten käy!

Edit. Mua varmaan harmittaa tunnin päästä tää vuodatus, mutta pistän kumminkin. Koska aina elämä ei ole niin kivaa, kenelläkään meistä, uskoisin niin!

8 kommenttia:

  1. Paskat päivät on sallittuja, ja suotaviakin - siiten taas arki tuntuu mukavammalta kun "sauhuaa" välillä kiukut pois :)

    VastaaPoista
  2. Anna tulla vaan! Samalta se kuule tuntuu varmasti monesta muustakin. Tai ainakin minusta, välillä. V..tuttaa ja ärsyttää, en edes viitsi kirjoittaa mikä välillä ärsyttää. Muutaman kerran olen minäki avautunut jostain ja sit kaduttaa aina jälkeenpäin, et miks en pitänyt mölyjä mahassa? Mutta oonpahan ainakin reilusti sanonnut mitä mieltä olen ja siitä pitää olla ylpeä, että senkin pystyy tekemään. Eihän tää elämä aina oo i-h-a-n-a-a, vaikka joistakin blogeista ehkä toisenlaisen kuvan saakin. Kuule, on se niilläkin joskus huono päivä, ainaki sillon jos ei löydy sopivan sävyistä kassia päivän asuun:) Lue ihan rauhassa se kirja loppuun, hörppää joku hyvä ja sokeria tasoittava juoma niin kyllä se siitä! :)

    VastaaPoista
  3. Loistava postaus, jee eli muillakin on näitä!
    Mietin itekkin kuka helvetti käy mun paskaa lukemassa ja ketä se oikeesti kiinnostaa? paskoja kuvia, paskaa arkea ja säälittäviä tuunauksia. Minineliöiden kaikki nurkat kuvattu tuhanteen kertaan. Huonosti.
    Meidän koiran superherkkua on muuten kurkku :)

    VastaaPoista
  4. Kaikilla tökkii, eikä elämä ole yhtä jatkuvaa päivänpaistetta, ei varmasti. Sinun raxa-postauksia ym. on kiva lukea. Päästele höyryjä ulos, sulla on ollut kova paine kaiken laittamisessa. Huomenna on taas toisenlainen päivä. Ja kirjan lukeminen oli viisas veto;)

    VastaaPoista
  5. Nippu [Tylleröä lainatakseni]peipi..join the club :D Mutta sulla on kaunis koti, jota kelpaa esitellä ja 'lesoilla' [enpä ole tota sanaa kuullut sitten 80-luvun ;)] ja ensi vuonna lomallanne ehditte tekemään kaikkea muuta kuin purkamaan laatikoita! Jaksaa jaksaa vielä!

    VastaaPoista
  6. "Lesoile" vaan kauniilla kodilla! Mua ainakin kiinnosta mitä kaikkee ihanaa teilä siellä on. Kiinoostaa kyllä yhtälailla ne ei aina niin ihanat jutut ;) Realistinen, pää pilvissä, jalat maassa on paras! Mäkin seuraan joitain täydellisiä blogeja, mutta kyllä ne vähän enemmän aidot on parempia.

    Pinnana alla saattaa olla paljonkin, mutta harva niitä julkisesti vatvoo. Itse olen käsitellyt vaikeita asioita, surua välillä kun siltä on tuntunut. Surutyötä sekin lie :)

    Jatka vaan samaan rempseään tyyliin! Ja hei mullakin alkoi bloggeri toimimaan!

    Ja tsemii, koita muistaa, että teillä on loppuelämä aikaa! Tiedän, että se on helppo sanoa, mutta yritä :)

    VastaaPoista
  7. Näemmä täytyy opetella näin kuukauden jälkeen myös kirjoittamaan uudestaan ;) (sen verran taisi tulla virheitä edelliseen viestiin.)

    VastaaPoista
  8. Paskoja päivien jälkeen onneksi tavalliset päivät tuntuu ihan hyville. Otat tylleröisen purkamaan sopivia laatikoita/pyyhkimään pölyjä, niin eiköhän viihdy, kun saa tehdä äidin kans yhteisiä jutskia. Ja luet kirjaa jos siltä tuntuu. Laatikot odottaa.
    Mie ainaskin odotan kuvia teidän kodista, kun on raksaprojektia tässä seuraillut :) Iloitsen teitin puolesta, että on jo NiiiN valmis :)

    VastaaPoista

Kiva kun jätät viestiä!