MORO!

Hello everybody!

Hinku bloggauksen pariin on palannut. En vain jaksa kuvata ja blogipostaus ilman kuvaa on kuin almanakkaa lukisi... Instasta löytyisi vaikka mitä taas, mutta kun ei aina niilläkään viitsi mennä, joten sinnillä kuvailin kotoa jotain juttuja (laadusta viis!). 

Olen tämän päivän pyhittänyt juokseviin asioihin (ensimmäistä kertaa neljään viikkoon) ja jääkaapin täyttöön (kotonakaan ei olla järin oltu, muuta kuin mies&minä raxahommissa ja silloin voi syödä, mitä kaapista löytyy...). Siivosin viimeinkin työhuoneen ja perkele kun oli pölystä! 

Verhojen lomassa ompelija teki minulle 8 tyynynpäällistä Marimekon kankaista, tässä niitä kolme tällä hetkellä esillä olevista. Kissanminttu <3 Anopin pionipuska rehotti, toisin kuin erään, jonka pioni ei tee tänä (toisena vuotenaan) ensimmäistäkään kukkaa. Viime vuonna tuli yksi, jonka Dora pentuna söi. 

Älkääkä hyvät ihmiset koskaan missään rakennushuumassanne hankkikaa valkoisia, puisia rappusia, vaikka olisivat kuinka kauniit! Minä hankin ja ovat kahdessa vuodessa saaneet jos jonkinmoista kolhua ja osumaa, sekä ovat aina likaiset. Varsinkin koiraperheessä! Voitte vain kuvitella, miten tuollaisen sileäkarvaisen ruskean koiran supersähköiset karvat liimautuvat kaikkeen kiinni... Tänään pesin raput (taas) ja huomasin muutaman uuden vekin (taas). Okei, kerran mulla lensi pölynimuri kaikki raput alas, joten sillä lienee osaa tähän hommeliin.... Mies, älä suutu...?

Yläkerran makkarin ikkunaa en tod. ole pessyt, mutta taitaa olla sellainen kuvakulma, jota täällä ei ole aiemmin nähty.

Työhuone se odottelee jotain inspistä. Korttihommiin pitäisi palata taas, koska miltei kaikki (???) kortit on käytetty, ja niitä on ollut PALJON. Koira vissiin syönyt ne tai sitten olen ne viinipäissäni jemmannut  johonkin pomminvarmaan paikkaan... Seinällä on ehkä kivoin kortti, minkä olen tehnyt, lehdestä leikattu pikku babmpiloinen kimalteella, en anna sitä koskaan kenellekään, se on MUN. 

Kikkelis koikkelis!

Taidan ottaa nyt yhden valkkarilasin. 

On niin kuumaki.