Viime viikonloppu oli aikamoista häslinkiä. Suurimman jännitysnäytelmän tarjosi meidän Dora, joka otti ja hyökkäsi kanatarhaan kun oltiin tuttujen lampaita katsomassa. Siinä oli hetken meinaan kaikki soittimet ilmassa, kun koira (jota oli kyllä komennettu useaan otteeseen pois tarhanliepeiltä) aikansa kanoja kytättyään hyökkäsi läpi aidan kanojen kimppuun ja saalisti sieltä yhden.
Samassa sekunnissa tapahtui seuraavaa: kolme muutakin seisojaa oli kanatarhassa, kaksi miestä karjuu naama punaisena koiriaan aloilleen, lapsi itkee, kukko lähtee kuin kuppa Töölöstä karkuun, itse näen kaiken kuin hidastetussa filmissä ja yritän katsoa, mihin se hätääntynyt kukko kipittää ja lohdutan samalla lasta. Dora istuu kana suussaan ja ihmettelee, miksi kaikki huutaa ja kanat kaakattaa - hänhän tekee juuri sitä, mihin hänet on tarkoitettu, hän on seisova lintukoira.
Ei siinä auttanut maamme -laulukaan, oli laitettava paikalliselle nettikirpulle ilmoitus: "ostetaan yksi kana". Onneksi sain yhteydenoton pikaisesti ja sunnuntaina oltiinkin sitten heti aamutuimaan kanakaupoilla. Lopulta ostimme kaksi kanaa (yhtä kanaa ei voi kuulemma viedä jo olemassa olevaan kanalaumaan, ettei muut noki tätä heti hengiltä) ja nimesin pyylevämmän Elisabeth Tayloriksi ja solakampi on Grace Kelly (nuo ruskeat kanat kuvassa).
Tuttavamme oli onnellinen, kun sai kaksi uutta kanaa sen yhden teurastetun tilalle. Oli nimmittäin tapahtunut niin mystinen homma, että oli kadonnut toinenkin kana. Mietimme, että siinä edellispäivän hässäkässä ei olisi ollut mikään ihme, jos joku kana olisi päättänyt ottaa hatkat ja lähteä omille teilleen. Eikä silloin tapahtuman ytimessä tajuttu laskea kanoja (niitä oli 10 ja yksi kukko). Vielä mystisempää on, että seuraavana yönä katosi kukko! Jäljet johtavat taivaalle, syyttävä sormi osoittaa paikalla todistetusti liitelevään haukkaan. Nyt kanat ovat lukittu yöksi katon alle ja taas ollaan ostoksilla, tällä kertaa täytyy ostaa kanoille uusi kukko. Esitin vienon toiveen, että jos hänet voisi sitten nimetä Clark Gablen mukaan.
Vaikka tilanne oli aika traaginen, olemme kuitenkin nauraneet sille jälkikäteen ihan pissit housussa. Kanojen emäntä (joka tapahtumahetkellä ei ollut edes paikalla) otti asian toki vakavasti, mutta itsekin kolme saksanseisojaa omistavana, hyvin ymmärtäväisesti (ja nyt hän on ollut kanakontaktiini yhteydessä kukkoasioiden tiimoilta). Jännittää, että munivatko kanat moneen viikkoon mitään, kun on ollut tätä "pikku hässäkkää".
Tapahtuman päähenkilö Dora "kanantappaja" pääsi illalla saunaan, oli toki hänelläkin hieman rankka päivä.
Muutoin on ulkoiltu. On uudet lenkkitossut ja rikoot.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun jätät viestiä!