sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

Keittiö

"Kun henki on vahva / niin vähäkin työ / riittää maailman luomiseen"

Juuri kun aloin kirjoittamaan tätä postausta, niin ratsasta soi Juicen biisi "Musta aurinko nousee".
Ja toi fraasi sopii tähän kyllä fantastisesti.

Tämä Nipsun oma pieni keittiömaailma tuloo tässä!
(Keittiön piirrustukset on esitelty täällä)
Keittiön on suunnitellut Jukka Kulmala Kauhajoelta.



Keittiö jatkuu suoraan olkkariiin ja ruokailutilaan. Halusimme, että tila jää avoimeksi, mutta kuitenkin niin, ettei koko keittiö avaudu isosta ruokapöydästä, joten tuossa saarekkeessa on tuollainen korkeampi tausta. Minä ehdotin Rakentajalle tuollaista panelointia ja hän sen siihen sitten kiltisti nakutti. Olimme tilanneet tuollaisen leveämmän tason paneloinnin päälle, se on samaa kuin tuo keittiön puutaso (koivua).


Rakennusajan suurin kriisi meinas tulla keittiötä suunnitellessa kun pidin tiukasti kiinni siitä, että tahdon arkiruokapöydän. Kuten kuvasta näkyy, sellainen on. Mutta toki myönnän nyt, että se söi laskutasotilaa (niinkun Rakentaja naama punaisena mulle huusi silloin..). Mutta you can´t have it all ja mä halusin arkiruokapöydän. Piste.


Arkiruokapöytänä meillä on Artekin klassikkoryhmä, joka on huudettu huutonetistä ja entisöinnistä olen kertonut täällä.


Uunin yläpuolella on kolo, jossa oli kuukauden verran mikro. Mutta kun me ei sitä kertaakaan olla käytetty, niin roudattiin se varastoon. Induktioliedellä kun lämpimää kaikki salamannopeasti, niin mikrolle ei kertakaikkiaan ollut tarvetta. Itse asuin aikoinaan 4 vuotta helposti ilman mikroa enkä sitä kaipaa kyllä yhtään. Mikron paikalle on luonnollisesti ladattu kaikkea mahdollista sinne kuulumatonta, mutta älkää antako sen häiritä :)



Arkiruokapöytä  yllä


Pyhäruokapöytä yllä

*****

Ja tässä alla vielä kuva, joka on otettu 23.7 2011...
Vasemmanpuoleinen ikkuna on keittiössä (arkiruokapöydän takana) ja oikanpuoleinen ikkuna on tuon pyhäpöydän takana, jos auttaa hahmoittamaan paremmin. Muurin edessä on nyt takka.

Heh, heh. Helppo naureskella tässä vaiheessa... Tuntuu kuin tuosta olisi valovuosi aikaa!



EDIT. Kun lopetin postauksen, radiosta tuli Whitney Houstonin suloäänellä lurautettu "The greatest love of all". Sopii taas hienosti, koska rakkautta tälläisessä projektissa kyllä kyseenalaistetaan. Mutta meillä on ainakin so far loppu hyvin kaikki hyvin... On tässä kyllä kaikkee vielä edessä talon kanssa, ettei kannata nuolaista ennen kun tipahtaa :)

ps. Niin joo, kyllähän mulle kaikenlaista verhohässäkkää tuonne on tulossa, mutta saas nähdä koska....

14 kommenttia:

  1. Ihana keittiö.Suosikkikohta ehdottomasti tiskiallas.. tai siis se kun siinä tiskatessa voi katsella ulos.. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä kiva! Olen hyvin pärjännyt ilman tiskikaappia :) Roiskeita toki ikkunaan tulee (etenkin perunoita pestessä!), mutta ne on helppo putsata lasinpesusuihkeella.

      Poista
  2. Minäkin kiinnitin huomioni tuohon tiskipöytään...tykkään kovasti...:)

    VastaaPoista
  3. Aivan ihanaa ja valoisaa! Mukavia vetolaatikoita alakaapistossa.
    Itsekin aina haaveilen tuommosesta tiskipöydästä ikkunan edessä... Paneelia haluaisin meillekin, kunhan vaan keksisin minne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo vetolattikot ovat tosiaan aikamoisia tilaihmeitä! Jotenkin ne saa ladattua kätsymmin kuin perinteiset kaapit... Illalla mulla olis vielä siirtohommia: kahden vetolaatikon kamat vaihdan päittäin. Käytössä nimittäin vasta tajuaa, mitä missäkin on hyvä olla. Paneli on fressin näköistä, suht edullista, helppoa laittaa ja näyttävää, eli suosittelen ! Kyllä sää jonkun paikan keksit kun oikein mietit :)

      Poista
  4. Onpa valoisa ja kodikas tunnelma ! Ite oon myös arkiruokapöydän kannalla, meillä ainakin osoittautui miehen vastustelusta huolimatta pian oikein käytännölliseksi ;)Meillä tää vanhan talon remppa menos jo viidettä vuotta ja kolmannen vuoden jälkeen todettiin että parisuhde tuli testattua niin varmuudella ja mentiin naimisiin ♥ Iloisia kesäpäiviä !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No oli joo hyvä varmistus, että uskalsi mennä avioon :)
      Valoisuus on tuolla ihanaa, kun on ikkunoita joka nurkalla!

      Poista
  5. Onpas kiva keittiö ja tiskiallasta ihastelin minäkin.
    Oikeastaan tulin tänne kommentoimaan käytyäni katsastamassa tuon arkiruokapöytäsi tarinan. Nimittäin 25 v. sitten hankittiin häälahjarahoilla tuommoinen pöytä (ehkä isompana) ja samat tuolit. Kun minä niiiin halusin. Ajattelin, että ne ovat ajattomat ja kestävät loppuelämän. Avioliitto ei kestänyt mutta pöytä oli meidän perheessä käytössä 22 vuotta, kunnes eräiden sattumusten vuoksi meille kannettiin pöytä, jonka ääreen (levitettynä) mahtuu helposti 12 henkilöä!Pöydän halusi esikoispoikani omaan kotiinsa kun se oli ollut vuoden päivät varastossa. Tuota entistämistä ehdotin minäkin hänelle mutta kelpaa kuulemma kolhuineenkin. Toistaiseksi. Että jos saa ottaa tarjouksen vastaan sitten myöhemmin...
    Ihan ilman Aallon pöytää en ole minäkään. Samanlainen pöytä tuoleineen, nykyisen mieheni peruja, odottelee varastossa meidän rempan valmistumista ja pääsyä isoksi ihanaksi työpöydäksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuija kommentista ja tarinastasi!
      Nää klassikkohommat on kyllä siitä mahtavia, että menevät äidiltä tyttärelle - sinun tapauksessasi äidiltä pojalle :) Koivuhan kellastuu käytossä, siksi pöytä ja tuolit ovat hieman eriparia (tuolit entratut ja pöytä ei). Ajattelin viedä pöydänkin joskus niin kellastuvat sitten samaan tahtiin :) Tuleva työpöytäsi kuulostaa hyvältä!

      Poista
  6. aivan sairaan hieno keittiö! Tykkään!

    VastaaPoista
  7. No voihan tsiisus sentään, kirjoitin pitkät tovit, kehuin keittiösi lattiasta lähtien ja sit se hävis ihan tsup vaan. PÖH!

    Hieno keittiö, hyvä lattia, upea lokki ja tuoleista en sano mitään kun sanoin jo aiemmin (siis kade edelleen) ;D;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää on joskus niin syvältä kun tekstit vaan häviää!
      Mutta kiitos Minna :)

      Poista

Kiva kun jätät viestiä!