torstai 15. elokuuta 2013

Voi voi ja lämmin leipä


Oi oi, aika horrori viikko... Olen aloittanut (samassa firmassa tosin) uudet hommat ja tuntuu, että kovalevy hohkaa ihan punaisena. Kun tuntuu, ettei mikään mene päänuppiin ja mitä enemmän tietoa tulee, sitä hurjemmin siellä samaisessa nupissa alkaa soimaan se yks hulvaton sirkusmusa. Juuri kun luulen tajuavani, miten joku juttu pitäisi tehdä, tajuan, että ei se nyt kyllä näin mene, muttei hajuakaan, että miten se sitten menee... aaaargh. Aika monenlaista olen viimeisen kuuden vuoden aikana samassa työssä tehnyt, muttei koskaan ole uuden oppiminen tihkaissut näin pahasti.... Usko on kuitenkin vahva, että parin kuukauden päästä mä nauran tälle postaukselle ja tajuan, että olen ollut vain hetkellisesti daiju. Kyllä... juuri näin siinä varmaan käy!

********

Iloa on tuottanut lapsen (ja miehen... öö pakko tääkin oli mainita, kun se kumminkin lukee tän) lisäksi ihanainen Dora. Minun ainukainen nelijalkainen. Niin nätti ja oppivainen, jatkuvassa hellyydenkaipuussa elävä "pikku"koira.

Ps. Piristää myös paljon se, että olen tehnyt ihan mielettömän kirpparilöydön, siitä toivottavasti enemmän huomenissa!

2 kommenttia:

  1. No, mutta pian se viikko alkaa kääntyä loppua kohden :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hitsi onneks loppu... Mutta ahdistaa jo etukäteen next monday :) Kyllä tää tästä!

      Poista

Kiva kun jätät viestiä!