Pikkusen myöhässä tulee tämän viikon "Man of the Week" -postaus.
Mutta kyseisen kunnian saan nyt ihan oma ihana mies !
Se on nyt tässä pari päivää tehnyt ihan 12h työpäivää tontilla lapion varressa (ja tulee tekemään vielä "pari" päivää tästä eteenkin päin). Pieni apu on ollut kaivuri kuskeineen, että ihan ei ole tarvinnut avuitta kaivaa :)
Kuvassa näyttää, kuin herra vetäis lambadaa ilman toista kättä (tai ainaki poikkastu kyynärpäästä), mutta kaiken työn keskellä on vaikea poseerata, joten nämä on aina enemmän tai vähemmän tilannekuvia.
Sain Saralta Villaruususta tämän tunnustuksen, se on mun eka! Kiitos Sara :)
Tehtävään kuuluu julkaista 4-5 ennenjulkaisematonta kuvaa.
Olen juurikin tallentanut kaikki mun vanhat kansiot tietsikalta ulkoiselle kovalevylle, joten mulla ei ollut oikein kun uusia kuvia helposti saatavilla... Löysin kuitenkin erinäisistä "kätköistä" parit vanhat kuvat digitaalisessa muodossa. Tällä kuvasarjalla ei ole mitään "tarkoitusta" eikä teemaa, ovat vain kuvia Nipsun elämässä. Ja itseasiassa kaikki kuvat ovat siltä ajalta kun en ollut vielä äiti.
Kuva on otettu vuonna 2006 Lauhavuoren kansallispuistossa, etelä-Pohjanmaalla. Siellä on mm. tuollainen ihmeellinen paikka, kivijata. Kiviä on niin perkeleesti. Se on mudostunut jääkauden aikana ja se on muinainen rantavalli. Hieno paikka! Suosittelen käyntiä, jos liikutte sillä suunnalla.
Tammikuu 2008. No mutta, kukas se siinä! No sehän on mamin mussukka, Boris. Ikää on 8 viikkoa ja se on just tuotu emonsa ja sisarustensa luota. Vaakakuppi näytti 1,8kg... Ai että kun se on ollu söpö! Nyt Boris painaa reippaat 10 kg ja on aikasmoinen kekkeruusi... mutta edelleen niin ihana sellainen (ajoittain)!
Rakas mies, rakas koira, rakas paikka ja laituri, josta kasvaa koivu , helmikuuta 2008.
Tismalleen sama paikka, mutta melki puoli vuotta myömmin, juhanuksena 2008. Ja kuvassa uiskentelee Nipsu. Boris is about to jump! Koira rakastaa uimista ja järveä yli kaiken. Jos ollaan maalla, koira vetelee pitkiä uintilenkkejä vedessä ihan itsekseenkin, mutta auta armias jos joku menee uimaan! Bosse on siellä kuin rasvattu salama. Ai että, kun on muuten mukavaa kun tulee KESÄ.
Heinäkuu 2008. Pidän kivistä. Tässä keräilen kivä jossain hiekkamontussa etelä-Pohjanmaalla. Hullun hommaa, sanovat jotkut. Mutta te, ketkä jakavat saman intohimon, you know what I´m talking about! Pienesti jo huppari kiristää, siellä on MiniPirkko!
Haluan tämän tunnustuksen jakaa seuraaville bloginpitäjille:
TÄTI-IHMINEN -MITÄ TEKIS ehdottomasti yksi lempiblogini ja ensimmäinen seuraamani blogi (siirtyi juuri Vuodatuksesta tälle puolelle)
EVE - VILLA TÖLLI, arkeni hauskuttaja, juttujasi jaksaa lukea uudelleen ja uudelleen!
Kun on super lämpimästä pääsiäisestä selvitty, on aika suunnata katseet sateiseen vappuun. Tai niin ne ainakin "lupailee" ! Itseä se ei niinkään haittaa, vapuksi kun ei ole mitään erityistä suunnitelmaa... Jos veis MiniPirkkoa hieman vapputorille, siinähän sitä olis jo tarpeeksi.
Tämä vappu on ikimuistoinen kyllä siinä mielessä, että perjantaina tulee tontille kaivuri!
Nyt se siis alkaa, rakennushommelit. Mitähän siitäkin tulee! Hyvä tulee.
Haluaisin kyllä lavastaa yhden sellaisen kuvan, missä mies iskee lapion maahan ja huutaa:
"Ja tästä se lähtee!"
Tässä vielä pikkusen fiiliksiä superkivasta pääsiäisestä:
Tässä tulee lupaamaani esitelyä eilisen kortti-iltaman aikaansaannoksista!
Alkuun tietysti ravitaan ruumista, jotta olisi mahdollisimman kivat fiilikset alkaa tekemään taidetta :D
Hedelmäinen kanasalaatti, oli hyvää!
Menestykselliset askartelut takana, tehtiin niin paljon ihania kortteja!
Niistä kuvia huomenna.
Koko alkuviikon olen miettinyt viikon miestä. Kaiken järjen mukaan sen pitäisi olla Soini, mutta kun mä en vaan pysty. Viikon miehen tulee kuitenkin olla sellainen, mistä jotenkin, jollain tavalla tykkään. (toisaalta viikon miehen tulee olla jotenkin ajankohtainen, tavallaan tää mun valinta nyt onkin,,, ehkä jotenkin)
Tänään sitten askartelumusa päätyi Popedaan :D
(ketju: Laura Pausini, Scandinavian Music Group, Chris Rea, Aki Sirkesalo, Popeda)
Viime kesänä, Tammerfestin torstai (ihanan pikku-Pinjan syntymän aatto) kerättiin itsemme miehen kanssa ja vietiin MiniPimu hoitoon ja lähdettiin liikenteeseen. Liput Popedan keikalle oli hoidettu jo aiemmin, ihania kamuja tulossa myös. Kuten on aiemmin todettu, minä olen Mansesta. Yritän olla niin fiksu ja filmaattinen, mutta totuus on, että lopulta kaiken jälkeen mä olen niin Popeda. Ja Popeda sopii mulle just niin hyvin kun sialle otsatukka.
Kesken keikan tuli niin järkyttävä sadekuuro, että meikäläinen oli nilkkoja myöden vedessä. Keikka oli siis keskustorin teltassa ja mä olin tietty parkkeerannut itseni sinne missä oli baaritiski ja se sattui olemaan alamäessä. Ja se ukkoskuuro oli siis niin raju, että kaikki muut koneet meni pimeeks (ts. kassakoneet, juomaa ei saanu kun käteisellä pitkän aikaa...) paitsi tietty Popedan ämyrit. Ja ne pojat soi.
Pimeeks ei myöskään mennyt Costellon tuulikone, just se jonka ainoo tehtävä on puhaltaa Costellon tukkavärkkiä koko keikan ajan. Vähän niinkun BonJovilla, ainaki.
Mä tykkään paljon erilaisesta musasta, mutta yllättäen musta löytyy se ikuinen pieni juntti, joka RRRRAKASTAA Popedaa ja Patee. Pate on niin rehellisesti ollut aina oma itsensä, selvänä tai tuhannen jurrissa.
Patea tarvitaan täällä Mansessa, pidä ittes miehenä! Ja selvänä ja Ikurissa :D
Ja viime kesän ystäville tiedoksi (vaikka teistä ei ehkä kukaan tätä luekaan):
Nipsu&Zami: Ihania olette, yhdessä tai erikseen. Olette molemmat rakkaita!
Janecky&Dimo: Voikaa vahvasti, toivottavasti nähdään pian!!
Tällästä tää on, meidän kolmikymppisten elo.
Mr GreenBond: I LOVE YOU!
Olen taas tuonut töistä näitä kopiopaperilootia.
Erilaista säilytysboxia kun aina tarttee, nää on käteviä ja halpoja... Teippaan niitä paksulla teipillä aina pikkusen lisää, jotta voi säilyttää jotain raskaampaakin eikä tarvi pelätä, että heti menee päreiks.
Löysin kodin ykkösestä ihania pilkullisia papereita. Ostin alkuun vaaleanpunaista ja -sinistä. Vielä olis ollut limee ja keltaista, niitä haen huomenna. Halusin nimittäin koittaa, että peittääkö tuo paperi, ja kyllä se peittää! Oli aikas tyyristä, se yks rulla oli 3,70 eur. Mutta jos sen hinnalla pistän pari tälläistä lootaa, niin ei tuu säilytysboxille paljoa hintaa :)
Taidan ottaa oikein perinteeksi valita joka perjantai viikon miehen.
Tämä idea tuli siitä, kun näin tämän alla olevan kuvan eilen pitkästä aikaa (kiitos Kiira!)
Mä olen aina tykännyt, että *Robert Redford* on universumin komein mies. Muistan jo lukiossa, mulla oli oman kaapin ovessa Robertin kuva. Siis silloin vuonna -97 se oli ihan out of date. Silloin olis kuulunut olla Tom Cruise, Brad Pitt, David Duchovny tms. sankari. Mulla oli tietokoneen taustakuvana sekä kotona että töissä Robert aina siihen asti kun tapasin nykyisen mieheni (sen jälkeen oli meistä joku ihana rakkauskuva, nyt se on lapsen kuva...).
Tässä järkässä mun lemppari Robert -leffat TOP5
- Out of Africa (Minun Afrikkani)
- The Way we Were (Parhaat vuotemme)
- Spy Game
- the Great Gatsby (Kultahattu)
- Indicent Proposal (Vain yksi yö)
En pysty uskomaan, että RR on jo 75 vuotias, siis se on mun mielestä ihan mahdotonta...
Ja kun se lumi suli, niin sen lumen alta paljastuu vaikka mitä. Enimmäkseen sitä. Siis koiranshittiä erinäisessä muodossa. Ja se on joka kevät NIIN ÄRSYTTÄVÄÄ.
Itsekin koiran omaavana myönnän, etten ihan joka kikkaretta poimi, mutta aina jos se jätös tulee kadulle tai ihmisten kulkureitin välittömään läheisyyteen, niin sen siitä olen noukkinut, metsästä tai ojasta en niinkään. Pitäis kai niistäkin.
Mutta löytyy sieltä lumien sulaessa aikas paljon muutakin. Mun mielestä tupakintumpit on niin ihanan näköisiä, varsinkin kun niitä on oikein iso kasa samassa paikassa! Koiran kakka sentään maantuu, mutta se tumppi ei! (no okei, tää ei ollut hyvä vertaus...).
Aamulenkkini ei ole järin suuri, mutta seuraavia lumen alta ilmestyneitä asioita näin kulkiessani noin 20 minuutin lenkin (paskan ja tumppien lisäksi):
Nämä ovat olleet valmiina jo tovin, tosin päättely on jäänyt tekemätta. Nyt kun nää kelit näyttää lämpenevän, niin fiksu likka tekee pipat ja huivit valmiiks. Molemmat ovat Drops Lima -langasta ja ohje omasta päästä.
Lapsi suostui juuri ja juuri (nallekarkin avustuksella) pitämään pipaa sen hetken päässä, että sain kuvaa, jossa näkysi kavennukset. Kaulahuivi oli sitten jo liikaa, ei suostunut sitä pitämään. Niinpä lahjoin Bossen korppukinkun palalla ja avot, huivi kuvassa!
Päästä kai sellainen pitäisi löytyä, vaan ei löydy!
Tarkoituksena olisi tehdä siis tälläinen Marimekon Matkuri -tyyppinen kassi reissukassiksi, markiisikankaasta.
En tiedä mitä siitä tulee, jos alan päästäni sitä veteleen.
Veikkaan, että ei hyvä.
Tietääkö siis kukaan, mistä löytyisi tämän tyyppisen kassin kaavoja? Onko jollain muistissa, että jossain käsityölehdessä olis viime aikoina ollut jotain tälläistä?
Ilmaisia tai maksullisia.
(vetskaria en meinaa kassiin tehdä, koska se voisi olla minulle haastavahko homma :D )
Keskisen kyläkaupan ostosparatiisista (vai onko se helvetin esikartano?) löytyi taas jälleen kerran ihania kankaita. Siellä on oikeasti tosi asiallinen Marimekon kangasosasto ja usein siellä on todella hyviä tarjouksia. Kuten esim nyt, toi Jääkarhu (?) markiisikangas oli 10 euroa metri! Teen siitä pikkupimulle reissukassin, sellaisen vähän isomman.
Lisäksi palakorista tarttui tuo aivan ihana "Kissanminttu", jos kangas on keväinen niin se on sitte just toi! Sitä oli siis metrin pala (15 euroa/pala), ja se menis just tohon pöytäliinaksi, mutta jää kuitenkin ehkä hieman naftiksi. Taidan hankkia sitä pikkusen lissää... Ja tämä pala tulkoon tyynyliinoiksi.
Sitten on vielä tuo minun uusi kukallinen kerni, se on siis ihan sellainen perinteinen kerni. Ai että se on ihanan helppo siihen kankaiseen pöytäliinaan verrattuna. Mun mies saa varmaan sätkyn kun se tulee kotiin ja näkee tuon romanttisen kukkahässäkän tossa pöydässä, mutta saakoon.
Niin joo. Muistatteko tuon atsalean, jonka sain naistenpäivänä... Noi kuvat on otettu tänään ja naistenpäivästä on jo varmaan kolme viikkoa! Se on varmaan jollain ydinvoimalla kasvatettu tuo kukka.
AINA kun näkee kirppiksellä sellaisen jutun, minkä haluasi (mutta jostain ihmeellisestä syystä käy sitten niin, ettei sitä juttua ostakaan) NIIN SE PITÄÄ OSTAA. Siis jos on jotenkin tuo hinta järjissään.
Mulle nyt kävi niin amatöörimäisesti, että pyörittelin sellaista Arabian vaasia käsissäni, mutta jotenkin jostain syystä ajattelin, että en sitä osta.
Mä vietin loppupäivän ihan hyvissä meiningeissä, menin saunaan, menin nukkumaan ja tuli yö.
Yöllä mä sitten heräsin siihen todellisuuteen, että en ollut vaasia ostanut ja sen kovasti haluan.
Sunnuntauina aamulla selvittelin, että kyseinen kirppis ei ole sunnuntaina auki, joten mun on maanantaina mentävä. Noh, sunnuntaina pyysin mun ihanaa kälyä menemään sinne töidensä jälkeen maanantaina maljakkoa hakemaan. Piirsin oikein kartankin, että osaa täti mennä heti oikeaan pöytään. Olin jotenkin ihan varma, että se maljakko siellä vielä on.
Arvaatte varmaan, että ei ollu maljakkoa. Se olis ollut kelta-musta-valkoinen. Se olis ollut korkea kartio. Se olis ollut "käsin maalattu". Se olis maksanu 25 euroa. Se olis voinu olla mun.
Vietämme MiniPirkon kanssa tällä hetkellä aikaa etelä-Pohjanmaalla. Minä käytän tietysti tilannetta hyväkseni (lapsella monta vahtia) ja kipaisen nykyään aina Kauhajoelle kirpparikierrokselle. En muista, olenko ikinä sitä täällä julkisesti ihmetellyt, mutta kaupungin kokoon nähden täällä on mun mielestä aika minta kirpparia. Se on tosi hieno homma!
Se miten tämä paikallinen tarjonta eroaa esim. Tampereen tarjonnasta on selkeästi tämä: täältä ei löydä hyväkuntoisia lastenvaatteita, tai ei ainakaan läheskään samalla tavoin kun kotopuolessa. Vaatteet ovat ihan selkeästi useamman lapsen käytössä olleita, toisin kun isommassa kaupungissa, missä ihan selkeästi pistetään kuteet aiempaa herkemmin ja parempikuntoisena myyntiin. Ja siis sehän on pelkästään hyvä homma, että vaatetta kierrätetään sukulaisten ja ystävien kesken! Mutta huono mulle :D Enkä myöskään ole itselleni löytänyt ikinä täältä vaatetta, toisin kuin isompien kaupunkien kirppareilta.
MUTTA se mitä täältä löytää AINA, on ihanat, vanhat astiat, tekstiilit, purkit ja purnukat. Niissä hinta useimmiten kohdallaan, toki kyllä täälläkin ylilyöntejä näkee, mutta huomattavasti vähemmän kun Tampereella (Helsingistä puhumattakaan!). Lisäksi lasten lelut ovat ok hintaisia.
Tänään tosin satuin löytämään pari kivaa vaatejutskaa. Omalle tytölle pikkuinen Bakiton pinkki hame 2 euroa sekä pieni Benettonin valkoinen tikkitakki eurolla. Se on kokoa 74 ja ajattelin sitä eräälle pienelle Martta-tytölle. Tosin se näytti aikas pieneltä ja kohta 1v täyttävä Martta voi olla jo siihen liian iso. Martan äiti voipi mulle vaikka viestittää, että miten on :D
Lisäksi löytyi ihan uuden veroinen Barpapapa -kirja parilla eurolla sekä ihana Muumi-muistipeli (jossa oli kaikki paritkin koossa!) kolmella eurolla.
Tämän lisäksi löysin ihanaa puuvillakangasta pienen pakan. Pakka on noin 25cm leveä ja sitä on aikas pitkälti, en oo laskenut. Se maksoi kaksi euroa. Ihanat värit! Tästä vois ommella jotain kivaa. Sitten kun on aikaa!
Kirppareiden lisäksi käväisin Tapion kaupassa. Se on lankakauppa Päntäneellä ja siellä meinaan on lankoja!
Mulla on pikkusen vaille valmis oman tytön villatakki. Siitä kun loppui tuo harmaa lanka... No, tarttuihan sieltä mukaan taas vähän muutakin :)
Harmaa lanka on siis Drop´s Lima merkkistä. Nyt ostin myös Drop´s Nepal lankaa, joka on ihan samaa kuin tuo Lima, mutta hieman paksumpaa. Ale-korista löytyi myös beigeä norjalaista villalankaa, euron kerä. Ostin kaikki viis jäljellä olevaa kerää.
Tässä yläpuolella ekaks sitä Drop´s Limaa (harmaa & vaaleanpunainen) ja alempana sitä vikkalankaa.
Tässä sitä Drops Nepalia. Ihana väriyhdistelmä ruskea + vaaleanpunainen ja sitten tuo "klassinen" sini-valko-puna.
Yksi päivä katselin kamerasta, että mitäs kuvia sinne on tullut kuvattua. Se kanssa kun heiluu koko ajan ja joka paikassa, ei aina itsekään muista, mitä sillä on kuvattu. No tällä kertaa sillä oli heilunut joku muukin! Nimittäin mies.
Hän lähti työreissuun maapallon toiselle puolelle ja oli ilmeisesti minun ilokseni tallentanut itsestään pari otosta kameraani, toinen oli naamakuva ja toinen tämä:
Tämä on mun mielestä hieno!
Niimpä päätin tässä ikävissäni ja tämän kuvan inspiroimana kehua näitä nykypäivän Reinoja tai ainakin omaa Reinoani. Meillä kaikki on tasapuolista ja -arvoista. Teemme molemmat saman verran kotitöitä, viihdymme molemmat keittiössä, hoidamme lasta yhtä paljon, hän imuroi (useimmiten oma-aloitteisesti), hän tekee kiltisti kaikki ruuvaus-, korjaus-, renkaanvaihto-, fixaushommat. Olen oikeesti ihan avuton tälläisissä "miestä vaativissa hommissa" ja täytyy kyllä sanoa, että mies tekee lähestulkoon aina kaiken, mitä nyt keksin pyytää. Tottakai meilläkin kuuluu, että:
"sä et kyllä ikinä korjaa jälkiäs"
"eikö sun silmiin ota tää pöly täällä"
"nyt kyllä kiristät sen ruuvin"
"ne lehdet VOI viedä joskus sinne lehtikeräykseen"
(Ja ihan totuuden nimissä, en mäkään mikään itse täydellisyys ole.)
Tunnen lähipiirissäni ja tuttavapiirissäni monta ihanaa, puolisoilleen rakasta miestä.
Tätä blogia ei lue varmaan yksikään mies, mutta silti kiitos teille nykyajan Reinoille, olette ihania!
Ps. JOS oma mies nyt sattuu tämän postauksen lukemaan, musita Dupion-silkki vaimolle ja anopille (lime / turkoosi / pinkki tms) !!
